Levyarvostelu: Green Day – Father of all motherfuckers (2020)

Father of all motherfuckers

Green Day on julkaissut viime kuussa isoisänpäivälevyn. Näin ainakin albumin nimi antaa ymmärtää. Levy on yhtyeen kolmastoista studioalbumi ja nopeasti kuunneltu läpi, sillä kokonaiskestoa sillä on vain hivenen yli 26 minuuttia. Olen fanittanut Green Daytä siitä lähtien kun Basket case kantautui korviini. Dookie (1994) on edelleenkin Green Dayn parhaita albumeja, Jatka lukemista Levyarvostelu: Green Day – Father of all motherfuckers (2020)

Punk – Jotain muuta kuin se heinikossa vaaniva verenimijä

Punkkareita

Punk oli kuulemma elämäntapa, ei vain musiikkityyli. Elämäntapaan kuului vastustus about kaikkea kohtaan, varsinkin vallanpitäjiä ja sääntöjä. Tietyllä tavalla ihailen tuollaista ajattelumaailmaa ja jopa kannustan siihen (toisinaan ja joissakin asioissa), mutta kyllähän sen jokainen täyspäinen tajuaa, ettei maailma oikeasti toimisi, jos kaikki vaan vastustaisivat kaikkea. Populaatio kuolisi nälkään. Siksi punk Jatka lukemista Punk – Jotain muuta kuin se heinikossa vaaniva verenimijä