Levyarvostelu: Chuck Berry – After School Session (1957)

Chuck Berry – After School Session

Kolme vuotta sitten 90-vuotiaana kuollut Charles Edward Anderson “Chuck” Berry on todellinen alkuperäisen rock n’ rollin ikoni. Tällaisia ikoneja on muutama muukin, mutta Chuck on minulle yksi suurimmista, suurudessaan verrattavissa jopa Elvikseen. Tokihan miesten musiikkityylit eroavat toisistaan merkittävästi. After School Session on eläkeiän saavuttanut debyyttialbumi ajalta, jolloin ei ollut helppoa Jatka lukemista Levyarvostelu: Chuck Berry – After School Session (1957)

Sam Cooke – Jos yksi soul-laulaja pitäisi nimetä niin tämä

Sam Cooke

Kuten “kaikki muutkin”, tunsin Sam Cooken esittämistä biiseistä lähinnä vain sen “…don’t know much about history, don’t know much biology…” eli siis What a wonderful world. Tämä oli tilanne ennen hetkeä, jolloin kaverini (kutsukaamme häntä salanimellä “Jukka“) tutustutti minut hieman enemmän Sam Cookeen ja hänen tuotantoonsa joskus 1990-luvun loppuvuosina. Sen Jatka lukemista Sam Cooke – Jos yksi soul-laulaja pitäisi nimetä niin tämä

Levyarvostelu: Mustasch – Killing it for life (2019)

Mustasch - Killing it for life

Killing it for life on vuonna 1998 perustetun ruotsalaisen (göteborgilaisen) Mustaschin kymmenes studioalbumi, joka julkaistiin marraskuussa 2019. Olen ollut bändin fani jo pitkään ja olen nähnyt bändin esiintyvän livenä kolmesti kotikaupungissani Oulussa. Keikoilla olen pistänyt merkille mm. sen, että laulaja Ralf pitää suomalaisesta Jaloviinasta ja hyvänä korvikkeena toimii Jack Daniels Jatka lukemista Levyarvostelu: Mustasch – Killing it for life (2019)

Havainto: Sitä huomaa tulleensa vanhaksi kun…

Vanha mies

Vaikka otsikko ehkä antaa ymmärtää, että olen ihan vastikään huomannut tulleeni “vanhaksi”, niin tämä on oikeasti tapahtunut jo jokunen vuosi sitten. Olen tätä kirjoittaessa 48,3-vuotias. Avasin Spotifyn ja valitsin aloitusnäkymästä kohdan “Uudet julkaisut“, jonka alla on otsikko “Uudet albumit ja singlet“. Tarjolla oli yhteensä 100 julkaisua. Tunnistin artisteista ainoastaan 21 Jatka lukemista Havainto: Sitä huomaa tulleensa vanhaksi kun…

Soundtrack-levyt – Hyvä musiikki voi parantaa huonoakin elokuvaa

Pulp Fiction

Elokuvakokemukseen vaikuttaa tietenkin aivan valtavasti äänimaailma. Sen tietää jokainen, joka on katsonut kauhuelokuvaa ilman ääntä: mikään ei pelota tai tunnu ahdistavalta. Elokuvissa käytetyt biisit vaikuttavat myös merkittävästi tilanteiden ilmapiiriin ja tunnelmaan. Reipastahtisella biisillä saadaan lisää vauhdin tuntua ja slovarilla taas rakkautta ilmaan niin että korvista pursuaa. Olen Quentin Tarantinon elokuvien Jatka lukemista Soundtrack-levyt – Hyvä musiikki voi parantaa huonoakin elokuvaa

Levyarvostelu: Green Day – Father of all motherfuckers (2020)

Father of all motherfuckers

Green Day on julkaissut viime kuussa isoisänpäivälevyn. Näin ainakin albumin nimi antaa ymmärtää. Levy on yhtyeen kolmastoista studioalbumi ja nopeasti kuunneltu läpi, sillä kokonaiskestoa sillä on vain hivenen yli 26 minuuttia. Olen fanittanut Green Daytä siitä lähtien kun Basket case kantautui korviini. Dookie (1994) on edelleenkin Green Dayn parhaita albumeja, Jatka lukemista Levyarvostelu: Green Day – Father of all motherfuckers (2020)

Punk – Jotain muuta kuin se heinikossa vaaniva verenimijä

Punkkareita

Punk oli kuulemma elämäntapa, ei vain musiikkityyli. Elämäntapaan kuului vastustus about kaikkea kohtaan, varsinkin vallanpitäjiä ja sääntöjä. Tietyllä tavalla ihailen tuollaista ajattelumaailmaa ja jopa kannustan siihen (toisinaan ja joissakin asioissa), mutta kyllähän sen jokainen täyspäinen tajuaa, ettei maailma oikeasti toimisi, jos kaikki vaan vastustaisivat kaikkea. Populaatio kuolisi nälkään. Siksi punk Jatka lukemista Punk – Jotain muuta kuin se heinikossa vaaniva verenimijä

Herätysmusiikki – Herätyskellon soittoääniä siis

herätyskello

Käyttääkö joku vielä tänä päivänä herätyskellona jotain muuta kuin kännykkää? Minulla kännykkä toimii (koiran ja perheen lisäksi) ainoana herätyskellona ja herätyskellon äänenhän pitää olla tehtäväänsä sopiva. Juuri nyt (itse asiassa hyvän tovin jo ollutkin) minulla on herätysäänenä Tom Jonesin Delilah. Tämä siitä syystä, että biisihän lähtee käyntiin hiljalleen jonkinlaisella nakutuksella Jatka lukemista Herätysmusiikki – Herätyskellon soittoääniä siis